VirtuaaliTuusula

Varusmiesmuistoja 1920-luvulta

Korpraali-kurssille Hyrylään

Kurikassa v. 1907 syntynyt Jaakko Tuomela muistelee

Aamulla 5.3.1926 noustiin Helsingistä junaan ja Keravalle. Meitä oli kaikkiaan 16 tykkimiestä. Marssi Keravalta Hyrylään eteni kauniissa kevätsäässä, ja pian oltiin jo Tuusulan karnisoonissa.

Tullessamme korpraalikoulun majoitustupaan näimme aliupseerikurssin petit. Oli vaikea uskoa, että me saataisiin koskaan petiämme noin loistavaan kuntoon. Olimmehan alokaspatterissa 3 kuukautta jo ommellu ja täyttäny patjapussia ja petannu petiämme, mutta täällä oli peitteen raidat ja lakana ojennuksessa niin loistavasti, ettei ollut edes puolen millin virhettä missään. Jokainen peti oli aivan kuin tulitikkulaatikko, ja samanlaisia olivat kaikki.

Korpraalikurssi oli alkanut. Herätys oli kello 6 ja aamuvoimistelu noin 15 minuuttia luentosalissa. Petauksen jälkeen oli tee patteriston ruokalassa, jonka jälkeen tultiin vielä tupaan ja korjailtiin petiä, jos tarvitsi. Kello 7 alkoi luento. Luennon piti useinkin koulunjohtaja luutnantti Kunov vanhempi tai nuorempi – en muista tarkkaan, mutta saattoivat olla von Kunoveita (von Konow). Kouluttajat olivat sotilaallisia upseereita, siinä kyllä kantapäät kapsahti asentoon kapteenin tullessa ovesta.

 

Petit ojennukseen rautalangalla

Luennot koulussa olivat tärkeitä ja niitä oli paljon, mutta kentälle sentään mentiin ainakin kello 9 - 11. Illalla sitten hajotettiin peti ja alettiin taas ompelemaan patjapussia, että saatiin olkitäytteet juuri oikein ommellun patjapussin sisään.

Tätä patjapussin ompelemista ja petin kaikin puolista kunnostusta riittikin sitten Perkjärven leirille lähtöön saakka eli toukokuun lopulle. Tuolloin petimme ei enää paljoa hävennyt korpraalien petejä. Me käytimme noin millimetrin paksuista rautalankaa, jolla petien ylitse vedettiin raita ja lakanat ojennukseen. Siinä ei tarkkasilmäiselläkään miehellä ollut enää korjaamista, kun rairat vedettiin rautalangalla.

 

Tykkiharjoituksia ja munaravia

Huhtikuussa alettiin tykkiharjoitukset. Tykit otettiin ulos ja alkajaisiksi otettiin tykkiliikkeitä, irrottamista ja kytkemistä. Suuntausharjoituksetkin tuli pian mukaan. Kun lähdettiin harjoituksista koululle, tuli komento: "Ilman tahtia mars laulakaa", ja ellei sitä laulua kolmannella askeleella kajahtanut tuli heti uusi komento: "Tahtiin, kaarto vasempaan mars. Juoksuun mars!" ja siitä sitten taas tykit ulos ja tykkiliikkeitä ja etuvaunulle hyppimistä, sitten tykit sisään ja puhristusta tietysti vielä ojennusten jälestä. Sitten kun tuli uusi komento: "Tahdissa mars! Ilman tahtia laulakaa!", niin kajahtihan se kolmannella askeleella, vaikka henkeenkin otti tuo noin kahdenkymmenen minuutin tykin pyörittely ja etuvaunulle hyppiminen.

Ratsastusharjoituksia meillä oli kaviouralla ainakin kaksi kertaa viikossa. Nuorempi luutnantti von Kunov oli vaativa kouluttaja ja vaati meiltä samaa mitä Lappeenrannan ratsumiehiltä ja rakuunoilta. Saksiakin heitettiin ja aivan alussa ei saanut käyttää jalustimia ollenkaan, vaan 2-3 viikkoa piti mennä vaan tätä niin sanottua munaravia. Toukokuussa jo saatiin jalustimet ja ratsasteltiin kasarmien läheisissä metsissäkin jossain ryssänkirkon takana.

Harjoitukset jatkuivat rivakassa tahdissa. Tykkiharjoituksia taisi olla aamu- ja iltapäivisinkin. Tallipalveluksessa meidän ei enää tarvinnut käydä, mutta ratsastukseen hevoset eri pattereiden talleista haettiin, ja joka tallissa saimme aina ne pahemmantapaiset, jotka osasivat nolon ratsastajan pudottaa selästään. 7.patteriston tallissa oli Mooses erittäin pahantapainen ja monia muita.

Sotilaskodissakin ehrittiin käymään. Päiväraha oli markka päivältä. Sillä sai sotilaskodista isohkon mukillisen maitoa ja vielä vehnäpullan. Näin rehvakkaasti eli ne tykkipojat, jotka eivät ajatelleet rahan päälle enempää. Oli toisia jotka tarkasti säästivät markkansa.

 

Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!