VirtuaaliTuusula

Luettelo Virtuaali-Tuusulan kohteista

Tällä sivulla on luettelo kaikista Virtuaali-Tuusula -sivuston kohteista alueittain.

Jokela

Jokelan lammet ovat muisto tiiliteollisuudesta. Ne ovat pohjavedellä täyttyneitä savenottokuoppia. Pesulan lammen ympärillä on nyt Chmelewskin puisto. Paul Chmelewski omisti Jokelan tiilitehtaan vuosina 1877–1902.
Fennia-pesula toimi vuosina 1932–1942 tiilitehtaan entisessä navetassa. Rakennuksessa oli myöhemmin mm. silkkikutomo. Se purettiin vasta v. 1990.
Jokela kasvoi rautatien ja teollisuuslaitosten ympärille. Vanhoissa kuvissa teollisuuslaitokset ovat hallitsevia. Värikuvat vuodelta 2012 kertovat, että entisestä teollisuustaajamasta on kasvanut viihtyisä asuinalue.
Jokelan taajama alkoi kehittyä, kun Helsingin-Hämeenlinnan rautatie avattiin 1862. Alueella oli tiilenvalmistukseen hyvää savea, ja junalla tiilet voitiin kuljettaa rakennustyömaille. Jokelan Tiilitehdas aloitti toimintansa 1874. Tiiliteollisuuden jälkeen Jokelaan tuli myös muuta teollisuutta ja muutamassa vuosikymmenessä keskelle maaseutua kehittyi melko suuri ja monipuolinen teollisuustajama.
Helsingin–Hämeenlinnan rautatie valmistui v. 1862. Alkuun junat pysähtyivät Jokelassa tarvittaessa. Oma asema saatiin vuonna 1875. Rautatien myötä alkoi Jokelan kehitys. Junalla saatiin Jokelan savesta tehdyt tiilet ja muutkin teollisuustuotteet asiakkaille.
Tiilitehtaan omistajan taloa kutsutaan Jokelan kartanoksi. Talo on rakennettu 1880-luvulla. Nykyisin sininen talo kuuluu Jokelan vankilan alueeseen.
Jokelan kaupat olivat aiemmin rautatien molemmilla puolilla nykyisen Keskustien ja Siljalantien paikkeilla. Ennen alikulun ja uuden tien rakentamista Ridasjärventie kulki Siljalantien linjausta pitkin, joten se oli yksi alueen pääreiteistä.
Jokelan Tiilitehdas toimi vuosina 1874–1959. Se oli Jokelan ensimmäinen teollisuuslaitos, jonka ympärille Jokelan taajama alkoi kasvaa. Tehtaan rakennukset ja savenotosta syntyneet lammet ovat edelleen Jokelan maamerkkejä.
Jokelan tiilitehtaan ja yhteydessä toimi myös iso maatila. Se työllisti kymmeniä ihmisiä. Suuri navetta oli tiilitehtaan vieressä ja pellot tehdasalueen ympärillä.
Alueen savimaat ja rautatieyhteys houkuttelivat paikalle Jokelan tiilitehtaan jälkeen muitakin tiilitehtaita. Jokelan Uusi Tiilitehdas perustettiin 1880-luvulla Hausjärven puolelle Kallioistenmaalle. Vuonna 1899 perustettiin Kolsan tiilitehdas ja 1952 Raken tiilitehdas.
Oy Sörnäs Ab:n laatikkotehdas muutti Helsingin Vallilasta Jokelaan 1930-luvun lopulla. Se valmisti erilaisia pakkauslaatikoita ja myöhemmin myös valmistaloja ja parakkeja.
Jokelan Valu, Vuorenteko Oy ja Konepaja Lauri E. Rantakari ovat metalliteollisuuden pioneereja Jokelassa. Vuosikymmenien varrella Jokelassa on tehty metallista maatalouskoneita, tehtaiden koneita ja laitteita, polkupyöriä, sairaalatarvikkeita ja jopa kilpa-autoja.
Jokelassa vuosina 1933–1981 toiminut Tulitikku Oy valmisti Trustivapaita Sampo-tikkuja ja muita merkkejä kotimaan markkinoille. Kaksi kolmasosaa tuotannosta vietiin kuitenkin eri puolille maailmaa. Tikkuaski on arkinen ja pieni esine, johon liittyy iso ja jännittävä tarina.
Tulitikku Oy:n tehdas Jokelassa valmistui 1930-luvulla. Sampo-tikut ja sadat muut tikkumerkit tehtiin täällä. Komea rakennus on nykyisin vankilana.
Vanutehtaassa tehtiin muun muassa puuvilla- ja selluloosavanua, sideharsoa ja siteitä sekä rakennuseristeitä. 1980-luvulla rakennuksessa oli Tamron ambulanssitehdas.
Yhdistystalot olivat aikansa monitoimikeskuksia. Yhdistyksillä oli erilaisia kerhoja, kuoroja, kirjasto ja urheilutoimintaa. Juhlat ja iltamat tarjosivat jokelalaisille hupia. Yhdistystaloista on edelleen alkuperäisessä käytössään Jokelan Työväentalo. Nuorisoseurantalo on purettu ja SKP:n järjestötalo muutettu yksityiskodiksi.

Kellokoski

Keskelle kylää perustettiin 1998 Annanpuisto sairaalan ylihoitaja Anna Pakalénin mukaan. Puiston keskellä on maineikkaan ylihoitajan näköispatsas. "Paka" on patsaansa ansainnut potilaiden hyväksi tekemänsä pitkän ja uhrautuvan työn ansiosta. Pakalénin patsas on kuin kotonaan ruusupuiston eli rosariumin keskellä. Tänne on istutettu laaja valikoima tuttuja ja eksoottisempiakin ruusulajikkeita.
Kellokoskelle alettiin 1990-luvulla rakentaa erityisiin teemoihin liittyviä puistoja. Veistospuisto (sculptoretum) levittäytyy eri puolille Kellokoskea. Puulajipuisto (arboretum) istutettiin pääasiassa Pränninpuiston ja Juhlatalon tuntumaan. Annanpuistossa on ylihoitaja Anna Pakalénin patsaan ympärillä ruusupuisto eli rosarium ja noin 250 alppiruusua.
Kartanon perustamisesta 1760-luvulla alkoi Kellokosken kehitys. Kartano asutti aluetta perustamalla torppia. Kartanon alaisuudessa alkoi myös rautaruukin toiminta. Kun kartanon maat 1912 jaettiin palstatiloiksi, syntyi laaja pienviljelijäalue ja kartanon päärakennuksesta tuli mielisairaala. Kartanon puistoon kasvanut sairaala edustaa monella psykiatrian erikoisalalla huippuosaamista.
Kellokosken kylä on kasvanut vuonna 1795 perustetun ruukin ja Kellokosken kartanon paikalle vuonna 1915 perustetun sairaalan ympärille. Ilmakuvissa näyttäytyy vehreä ja viihtyisä kylä.
Kellokosken hautausmaa oli pitkään Kellokosken Tehtaan ja Asutusalueen yhteinen ja siirtyi seurakunnan omistukseen vasta 1969. Hautausmaalla on mm. kartanon omistaneiden Björkenheimien ja Kellokosken Tehtaan Carlanderien sukuhauta.
Kellokosken koulut sijaitsevat nykyisin vastapäätä toisiaan Koulutien alkupäässä. Keskuskansakoulu eli nykyinen Ruukin koulu valmistui 1957. Tien toiselle puolelle valmistui oppikoulu (nyk. yläkoulu ja lukio) vuonna 1964. Nykyinen nuorisotalo oli aiemmin Kellokosken alakoulu. Vanha yläkoulu oli edempänä Linjamäen suunnassa, mutta se paloi v. 1942.
Ruukki on Kellokosken sydän. Yli 150 vuotta työläisten hiki virtasi metallin saadessa aina uusia muotoja. Nyt ruukin työläiset ovat väistyneet, mutta kulkiessasi kujilla voit vielä aistia vanhan tehtaan tunnelman. Yhä arvovaltaiset rakennukset kätkevät sisäänsä paikkakunnan historian, mutta myös kertomuksia ja tarinoita. Ruukki tarjoaa tilat myös monille nykyajan yrityksille.
Kellokosken ruukki ja puistomaisessa ympäristössä oleva sairaala antavat Kellokoskelle omaleimaisen ilmeen. Nykyisin Kellokoskella on noin 5500 asukasta ja se on yksi Tuusulan keskustaajamista. Idyllinen kylä on kasvava ja moderni, mutta erikoislaatuinen historia – ja sen mukanaan tuoma kulttuurin ja erilaisuuden arvostaminen – antaa sille hengen.
Tuusulan pohjoispäässä sijaitseva 2,5 kilometriä pitkä Keravanjoen laakso, jonka kasvillisuus on pääasiassa lehtoa ja kosteita rantaniittyjä on yksi Keravanjoen kolmesta Natura-alueesta.
Männistössä viehättävä ympäristö ja vuonna 1953 rakennettu tanssilava ovat edelleen hyvässä iskussa. Siellä onnistuvat tanssit, erilaiset musiikkijuhlat ja muut. Lavaa ylläpitää Kellokosken VPK.
Uudenmaan tarkkampujapataljoonan Tuusulan 2. reservikomppanian kasarmit rakennettiin Nummenkylään, joihin tuli majoitustilat 290 miehelle.
Omenalahden kävelysilta on Kellokosken pisin silta. Se avattiin vuonna 1984. Nimensä alue on saanut paikalla olleesta Omenatarhasta, jonka Kellokosken Tehtaan patruuna istutti työntekijälleen antamansa lupauksen mukaisesti.
Keskellä Kellokoskea, kosken ja padon päällä, avautuu näkymä koko vanhan kylän historiaan. Itäisellä rannalla mäen päällä on kartanon päärakennus, jonka ympärillä levittäytyvät sairaalan rakennukset. Alajuoksun puolella on vanha ruukki punatiilisine ja valkoisine rakennuksineen. Joen toisella puolen on kirkko ja vanhat työläisten asunnot – ruukin kasarmit.
Polttomoottori Maija tuli Kellokosken tehtaan koneiden voimanlähteeksi, kun pelkkä vesivoima ei enää riittänyt tehtaan tarpeisiin. Kun Maija oli työnsä tehnyt, se siirrettiin muistomerkiksi kirkon viereen.
Ruukin työväenasunnot ovat omana kokonaisuutenaan Keravanjoen länsipuolella. Rakennukset ovat pääosin 1800–1900-lukunen taitteesta. Aiemmin puistoalueella pidettiin muun muassa tilipäivän markkinatoreja. Nyt puistossa on Kellokosken Tehtaan johtajan, insinööri Torsten Carlander-Reuterfeltin muistomerkki.
Kellokosken kirkko ja seurakuntakeskus ovat kauniilla paikalla patoaltaan äärellä. Kellokosken ruukinseurakunta perustettiin vuonna 1800. Kirkon viereen rakennettiin seurakuntakeskus vuonna 1978.
Ruukin punatiilinen sauna oli koko tehtaan asuntoalueen yhteinen. Saunojia riitti, sillä asunnoissa ei ollut kylpyhuoneita eikä vesijohtojakaan. Saunan lähellä olevalla uimarannalla tehdas järjesti työntekijöiden lapsille uimakouluja, ja oppilaista leivottiin juhlallisin menoin uimamaistereita.
Sairaalamuseossa on mielenkiintoisia tarinoita sairaalan ja sen potilaiden historista ja mielisairaanhoidon kehittymisestä. Museossa selviää muun muassa se, kuka oli Prinsessa ja mikä on lobotomia-leikkaus.
Sairaalan puisto ja rakennukset muodostavat viehättävän vehreän ympäristön keskelle Kellokoskea. Puistossa on maailman ehkä ainoa mielisairaalan potilaalle omistettu patsas."Prinsessa"-veistos on omistettu yhdelle sairaalan tunnetuimmista potilaista. Sairaala-alueen eri-ikäiset rakennukset kuvaavat hyvin laitosrakentamisen arkkitehtuuria ja tyylejä eri vuosikymmenillä.
Vanha valtatie on osa Helsingistä Hollolan kautta pohjoiseen kulkevaa Savontietä. Vuoteen 1956 Kellokosken läpi kulki Helsingin ja Heinolan välinen päätie eli Valtatie 5. Aikoinaan juuri sijainti yhden valtakunnan keskeisen maantiereitin äärellä ja mahdollisuus saada vesivoimaa ja puuhiiltä vaikuttivat siihen, että Kellokoskelle perustettiin rautaruukki.
Kellokosken Juhlatalo rakennettiin alunperin viinatehtaaksi 1870-luvulla. Myöhemmin siitä tuli Kellokosken Tehtaan Juhlatalo, jossa tilaisuuksiaan järjestivät tehtaan lisäksi myös alueen yhdistykset. 1990-luvun alussa rakennus kunnostettiin Itämerikeskukseksi. Nykyisin rakennus on Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa kurssi- ja leirikeskuksena.

Keski-Tuusula

Kansalliskirjailija Aleksis Kivi asui elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä Albert Stenvallin mökissä. Nykyisin mökki on kansallinen muistomerkki joka kertoo samalla maaseudun käsityöläisten elinolosuhteista 1800-luvun lopulla.
Anttilan tila oli aikoinaan yksi Tuusulan kartanoista. Vuosina 1942–1992 alueella toimi Keskusosuusliike Hankkijan kasvinjalostuslaitos. Nykyisin alue on Tuusulan kunnan omistuksessa ja lähivuosina alueelle tulee pientalorakentamista. Samalla ranta-alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan.
Tuusulanjärven länsirannalle Paijalaan syntyi 1900-luvun alussa suomalaisten ja venäläisten asuttama huvilayhteisö. Venäläisestä yläluokkaa edusti Helsingin komendantti Belatotsky, joka muutti Iloniemestä Anttilan kartanoon. Asessori Denisoff rakensi alkuun kesäpaikakseen maatilan nykyisen Kalamestarinpolun varteen. Alueella oli myös varakkaiden helsinkiläisten huviloita.
Runoilija J. H. Erkko oli omana aikanaan kulttuurin monitoimimies, jolle kansansivistystyö sydämen asia. Hän rakennutti Erkkolan kodikseen vuonna 1902. Taiteilijakoti Erkkola on vuodesta 2007 asti ollut Tuusulan kunnan omistuksessa ja on avoinna yleisölle kesäisin.
Fjällbossa voit ihailla järvimaisemaa rantakallioilla tai rannan kävelypolulla. Parkkialueen vieressä on pieni leikkialue lapsille.
Gustavelundin kartanolla on monivaiheinen historia. 1900-luvulla kartanossa toimi Matkailu- ja Turistihotelli ja myöhemmin paikasta tuli Kunnallisopisto. Nykyisin asiakkaita palvelee monipuolisesti Kokoushotelli Gustavelund.
Gustavelundin tilan mailla on vuosikymmenien aikana rakennettu paljon. Vanhan kartanon paikalle rakennettiin 1960-luvulla Kunnallisopisto, joka on nykyisen kokoushotelli Gustavelundin ydin. Tilan maille on noussut muun muassa Mattilan ja Saviriihen asuntoalueet.
Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti. Komea talo valmistui pitkälle kallioiselle niemelle vuonna 1902. Nykyisin Halosenniemi on taiteilijakotimuseo, jonka Halosten elämästä kertova sisustus ja vaihtuvat taidenäyttelyt antavat aina uusia näkökulmia taiteeseen.
Minusta on kivaa,
kun siellä asui Aleksis Kivi.
...
Kirkonkylään rakennettiin Tuusulan kunnan varhaiset julkiset rakennukset. Koivukuja (1895) oli pitäjän ensimmäinen vanhainkoti, jonka Tuuskoto sitten korvasi. Kunnantalo valmistui vuonna 1913. Vanhasta maalaiskylästä muistuttaa vielä tien vieressä oleva Kotun päärakennus pappilaa vastapäätä ja Keravalle vievän tien varressa oleva Saksan tilakeskus.
Tuusukoto rakennettiin Kirkonkylään vuonna 1932. Vuosikymmenten saatossa laitos on laajentunut moneen suuntaan. Ilmakuvissa näkyy myös Kirkonkylää laajemmin.
Koskenmäen päällä on muun muassa Nikolai Karjalaisen perheen vanha koti - kaunis sininen talo Tienhaara Paijalantien ja entisen Hämeentien kulmassa. Aikoinaan mäen päällä oli kaksi kauppaa: Elanto ja Talouskauppa ja pari isoa linja-autohallia. Ja tietenkin maantien varrella oli kulmakunnan kioski, parhaaseen aikaan kaksikin.
1900-luvun alussa Koskenmäki oli yksi Tuusulan käsityöläisalueista. Maisemassa se näkyi tiheänä mökkiläisasutuksena. 2000-luvun alun Koskenmäki on tiivis mutta vehreä asuinalue lähellä Hyrylän palveluita.
Tuusula on paikka hauska, josta
löytyy monen moista. Kirjastokin löytyy,
kun taas toiset heittää löylyy.
...
Krapin tila on kehittynyt perinteisestä maalaistalosta monipuoliseksi ravintola- ja elämyspalveluiden tuottajaksi. Myös Keski-Uudenmaan Teatterin kesäteatteri toimii Krapilla.
Tuusulassa on rauhallista ja
iloa monta kauhallista.
...
Tuusulanjärvellä on kaksi lintutornia, joista toinen sijoittuu Tuusulanjärven eteläpäähän.
Haasiatelineeseen 734 tilkusta sommiteltu Me-kudelma rinnastuu Suomi 100 -juhlavuoden iskusanaan yhdessä. Teos havainnoi yksilön ja yhteisön suhdetta. Olemme kaikki yksilöitä, yksilöllisiä ihmisiä …yksilöt punoutuvat yhteisöksi, yhdyskunnaksi, yhteiskunnaksi. Kirjava kudelma on kiinnostava, erilaisuus rikkautta.
Pienenä tykkäsin leikkiä hiekkalaatikolla.
Pienellä ja hiekkaisella.
...
Onnelan historiaan kuuluu muun muassa runoja ja rakkautta. Huvilan omisti 1900-luvun alkupuoliskolla neiti Johanna Björklund, joka alkoi pitää siinä runoilijoiden suosimaa täysihoitolaa. Nykyisin perinteitä jatkaa Majatalo Onnela.
Paijalan hautausmaa on perustettu vuonna 1896 ja sen hautamuistomerkit ovat myös paikallista historiaa ja kulttuuria. Paijalan hautausmaa on laajentunut monta kertaa. Nyt sille on haudattuna 14000 vainajaa kymmenen hehtaarin alueelle.
Paijalan hautausmaa vihittiin vuonna 1896. Se korvasi kirkon ympärillä olevan hautausmaan. Vanha kappeli on E. A. Kranckin v. 1910 suunnittelema. Uusi kappeli valmistui 1993 ja sen suunnitteli Tapio Suomalainen.
Paijalan kylän keskusta oli ennen maantien ja Tuusulanjärven välissä niin sanotussa Alikylässä. Vähitellen Anttilan kartano jäi Alikylään yksin ja monet kylän vanhoista maalaistaloista siirtyivät Paijalan kylätien varteen.
Peten työpäivä Helsingissä on päättynyt ja hän matkustaa lähijunalla Tuusulan Rykmentinpuiston asuinaluetta kohti.
Rantamo-Seitteli on Suomen suurin vesiensuojelukosteikko. Kosteikko sijaitsee Tuusulanjärven länsirannalla ja on kooltaan yhteensä 28 hehtaaria.
Tuusulan Rantatiellä on kaksi sotilaskohdetta, nykyisiltä nimiltään Taistelukoulun alue ja Lottamuseo.
Ruskelan kylän maisema laajoine peltoaukeineen on maanviljelyksen kulttuurimaisemaa parhaimmillaan. Kylän vanhimmat tilat ovat Monsas (nyk. Rantamo) ja Borgman eli Perttula.
Ruskelan kylän tilan Borgman ja Monsas varustivat ratsumiehet erityisesti 1600-luvulla sotiin.
Tuusulassa on kiva asua,
Tuusulassa mieli on verraton.
...
Rusutjärvellä oli kahdeksan kantatilaa, kun Tuusulasta vuonna 1643 muodostettiin oma kirkkopitäjä. Useimmat kantatiloista palvelivat ratsutiloina. Ainoastaan Katilan tila oli Uudenmaan jalkaväkirykmentin virkatalo.
Rusutjärven pinta-ala on 133 hehtaria ja suurin syvyys 3 metriä. Rusutjärven itärannalla on EU-uimaranta. Rusutjärvi on hyvä alkukesän yölaulajakohde.
Hyrylän varuskunta perustettiin Saksan puustellin maille 1850-luvulla. Tilan päärakennus on osa Ilmatorjuntamuseota, ja siellä esitellään Tuusulan sotilasperinteitä.
Salmela ja Iloniemi ovat Kirkkotien komeita suurhuviloita 1800-luvun loppupuolelta. Iloniemessä asui kanttori Sakari Soinne perheineen. Molemmat huvilat ovat edelleen yksityiskoteja.
Jylhä Sarvikallio on keskeinen osa Tuusulanjärven kulttuurimaisemaa. Kallio on perinteinen retkipaikka, jonne myös kultakauden taiteilijaperheillä oli tapana tehdä retkiä soutuveneellä. Nykyään Sarvikallion laella ja takarinteillä on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen 36 hehtaarin virkistysalue.
Aleksis Kiven ylioppilaslakki on musta. Se on kulunut ja vaatimaton esine, mutta sillä on iso symboliarvo. Se kertoo paitsi kansalliskirjailijamme elämästä myös kansansivistyksestä ja koulutuksen merkityksestä.
Syvärannan historiaan mahtuu muun muassa jaksot venäläisen vallasväen loistohuvilana, sanomalehtimiesliiton lepokotina ja Lotta Svärd -järjestön kurssikeskuksena. Vanha Syväranta paloi v. 1947. Vuonna 1995 rakennetussa uudessa Syvärannassa toimii Lottamuseo.
Taistelukoulun alue liittyy Tuusulan vahvoihin sotilasperinteisiin. Alueella toimi vuosina 1921–1944 suojeluskuntajärjestön päällystökoulu. Sotien jälkeen Taistelukoulu on ollut puolustusvoimien käytössä.
Tiilikanoja on tyylikästä 1930-luvun funktionalismia. Aikoinaan se oli lasitehtailija Leppälän kesäpaikka. Nykyisin se on Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa. Kaunis, vaaleanruskea Koivulahden huvila oli aikoinaan ruukkumaakari Grönroosin koti. Nykyisin talo on osa Taistelukoulun aluetta.
Rantatien halkoma Tuomalan kyläkeskus muistuttaa yleishahmoltaan vielä vanhoista maalaiskylistä, jossa kylän talot olivat lähekkäin kylämäellä tai maantien varressa. Vuonna 1908 rakennettu kansanopisto, nykyinen Pekka Halosen akatemia, on sekin Tuomalassa.
Natura-alue koostuu kolmesta erillisestä Tuusulanjärven vesi- ja rantakosteikkoalueesta. Pohjoispohjukan osa-alue kuuluu Järvenpäähän, kun taas länsirannan ja eteläpään osa-alueet sijaitsevat Tuusulassa.
Tuusulassa puut on isoja kuin vuoret.
Tuusula on vanha kuin isovaarini.
...
Tuusulanjärvi on keskiuusmaalaisten kotijärvi, joka tarjoaa monia mahdolisuuksia virkistyskäyttöön. Se valittiin Uudenmaan maakuntajärveksi vuonna 2011. Tuusulanjärven pinta-ala on 6 km² ja suurin syvyys 10 metriä, mutta keskisyvyys vain 3,2 metriä.
Tuusulan tunnelmallinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1734. Vanha kirkkomaa ja sankarihauta-alue kirkon ympärillä kertovat pitäjän historiasta.
30-vuotisessa sodassa kunnostautunut ja aatelisarvon saanut ratsumestari, Vanhankylän kartanon herra Nils Larsson Stålhana oli vahvasti mukana ajamassa
Tuusulan kappeliseurakunnan perustamista 22.7.1643. Tätä päivää pidetään Tuusulan kunnan ja seurakunnan perustamispäivänä.
Tuusulassa on 13 luonnonsuojelualuetta, joista Tuusulan kunnan omistuksessa on kaksi: Lonkerikorven luonnonsuojelualue ja Halosenniemi.
Monet Suomen taiteen kultakauden mestarit asettuivat asumaan Tuusulanjärven itärannalle 1800–1900 -lukujen vaihteessa. Tänne pystyttivät kotinsa muun muassa Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, J. H. Erkko ja Jean Sibelius. Kaikille heille oli esikuvana Tuusulassa vuonna 1872 kuollut kansalliskirjailija Aleksis Kivi ja hänen ponnistelunsa suomalaisen kulttuurin hyväksi.
Tuusulan Rantatien kuvat ovat vuosilta 1986 ja 2013.
Ilmakuvia Tuusulan Rantatieltä 1986 ja 2013.
Tuusulassa on uimahalli
ihmiset ei siellä sellaista paikkaa tarvi kuin autotalli.
...
Periaatepäätös Tuusulan kappeliseurakunnan perustamisesta tehtiin 22.7.1643. Seurakunnat vastasivat aiemmin myös kuntien tehtävistä, ja siksi myös Tuusulan kunnan syntymäpäivä lasketaan tästä päivästä. Oma kirkko rakennettiin Kaukjärven eli Tuusulanjärven rantaan.
Koskenmäen asukkaiden sosiaalinen kirjo oli laaja. Oli varakkaita huvilanomistajia, varsin menestyviä liikkeenharjoittajia ja koko joukko erilaisia käsityöläisiä ja muita ammatinharjoittajia. Suutarit, kirvesmiehet, sepät, muurarit muodostivat ammattimiesten perusjoukon, mutta jopa kivityömies ja avustava ruumiinavaustoimihenkilö kuuluivat Koskenmäen väestöön.
Tuusulassa on minun koulu,
ei vedä Tuusulalle vertoja Oulu.
...
Vanha-Toivola on rakennettu 1870-luvulla. Sen historia liittyy avioliiton kautta Vanhankylän kartanon Åströmeihin. Kartanon tytär Anni Åström asui loppuelämänsä viereisessä Pikku-Toivolassa.
Kirkon lähelle rakennettiin myös viljamakasiinit ja koko kunnan ensimmäinen kansakoulu, joka valmistui 1875. Työläiskotimuseo kertoo Tuusulan käsityöläisten elämästä.
Kirkkotien alkupäässä on kolme eri aikakausien julkista rakennusta. Nuorisoseurantalo Väinölä on rakennettu 1921. Hyrylän entinen terveystalo (nykyinen steineräiväkoti Pohjantähti) 1940-luvulla ja Hyökkälän koulun vanhin osa 1950-luvulla.

Etelä-Tuusula

Mitä Tuusulasta mieleen juolahtaa,
se me runolla kerrotaan.
...
On alkamassa Tuusulan eri asuinalueiden välisen jalkapalloturnauksen loppuottelu Tuusulan urheilukeskuksessa. Rykmentinpuisto tuli viime vuonna toiseksi, ja Eetu on nyt päättänyt, että sijoitus kirkastuu kultaiseksi.
Even tablettikone ilmoittaa, että hänen opiskelukaveriltaan Maijalta on saapunut viesti. Eve lukee sen vaivihkaa samalla, kun seuraa luokan medianäytöltä Tuusulan lukion saksalaisen ystävyyskoulun tekemää lähetystä.
Hyrylän kylän kantatalo Gästgifvars jakautui 1750-luvulla. Syntyi Alitalo ja Ylitalo. Alitalo jäi Gästgifvarsin vanhalle tontille. Virallisesti tilan nimi on Viksberg, mutta kansankielellä komeaa taloa tiluksineen on kutsuttu Rustholliksi. Tilan kaunis pihapiiri ja hoidetut rakennukset ilahduttavat ohikulkijoita edelleen.
Hyrylän vanhan liikekeskustan eteläpää sijoittui Järvenpääntien ja Hämeentien haaraan. Nykyisen Kaupparaitin varrella olevat vanhat talot eli Haikosen liiketalo ja Poliisi Laineen talo rakennettiin aikoinaan Järvenpääntien varteen julkisivut maantielle päin. Komea Mäntymäkikin katsoi aiemmin kylän keskustaan Järvenpääntien yli.
Vanhan Järvenpääntien ja Nappulakadun kulmilla oli myös puisia asuin ja liikerakennuksia, muun muassa Kulmakuppila ja suutari Männikön talo. Niiden julkisivut olivat tielle päin, takapiha "Huokausten laakson" suuntaan.
Tuusulan sijainti lähellä pääkaupunkiseutua vaikutti aikoinaan siihen, että Tuusulan soravaroja voitiin laajamittaisesti hyödyntää. Tuusula tunnettiin pitkään hiekkakuopistaan ja soraa kuljettavista "Hyrylän hävittäjistä". Nykyisin tämä traditio jatkuu muun muassa siten, että kuljetus-, autokauppa- ja logistiikka-ala kokonaisuudessaan on edelleen vahva elinkeino.
Hyrylän venäläinen varuskunta syntyi pääkaupungin puolustuksen strategisiin tarpeisiin. Krimin sodan aikana ja seurauksena venäläinen puuvaruskunta perustettiin Heinolaan ja Hämeenlinnaan johtavien teiden risteykseen Saksan sotilasvirkatalon maille.
Hyrylän keskusta-alue on pitkä ja kapea, sillä keskusta sijoittui maanteiden risteysaluelle ja on laajentunut teiden varsia pitkin etelään ja pohjoiseen. Keskusta-alue on viime vuosikymmenien aikana saanut kaupunkimaisen leiman.
Hyrylän eteläisen keskustan ilme oli varsin maalaismainen 1990-luvun alkuun asti. Maamerkkinä oli vanha mylly korkeine siiloineen. Peltolan tilakeskuksen ja Hyrylän myllyn paikalle rakennettiin S-market ja Teboil-huoltoasema parkkialueineen. Tien toisella puolella ollut
Hyrylän keskustan pohjoisosassa on paljon kunnallisia ja kaupallisia palveluja. Punatiiliset julkisivut muistuttavat alueen varuskuntahistoriasta ja 1900-luvun alussa rakennetuista tiilikasarmeista.
Varuskunnan ansiosta Hyrylän palvelut kehittyivät. Kylään asettui paljon kauppiaita ja eri alojen käsityöläisiä ja ammatinharjoittajia. Monet heistä olivat kotoisin Venäjältä tai Vienan-Karjalasta.
Tuusulan pitäjän identiteetti pohjautuu maanviljelyskulttuuriin ja sotilaskulttuuriin, jotka ovat olleet kiinteässä vuorovaikutuksessa erityisesti Suurvalta-Ruotsin aikana. Tuusulaan perustettiin 1721 viisi sotilasvirkataloa, joista Hyökkälän Saksa oli yksi. Saksan puustellirakennus oli aikoinaan moderni uloslämpiävä (= savupiipuilla varustettu) rakennus.
Laulajaisten perheen Ilona-äiti on odottanut kärsimättömänä, että säät lämpenisivät siihen pisteeseen, että porkkanansiemenet voisi kylvää Rykmentinpuiston viljelypalstan maahan.
Jussila oli vanha ratsutila joka 1760-luvulla jaettiin Yli-Jussilaksi ja Ali-Jussilaksi. Ali-Jussilan tila siirtyi Sjöblomin suvulle 1800-luvulla. Ali-Posti on osa Postin tilaa. Siitä lohkotulle tontille rakennettiin Prijuutti.
Pieni kaupunki etelästä,
löytyy nimimerkillä Tuusula.
...
Tuusulassa on mukava olla,
täällä on koti mulla.
...
Koskensillantie noudattelee Hyrylän läpi kulkeneen Hämeentien vanhaa linjausta. Tien varrelle rakennettiin 1953 komea Apteekin talo ja sen viereen nousi elokuvateatteri Hyrylän Kino. Rapsikanmäessä oli aiemmin Hyrylän alakoulu.
Klaavolan talon ja Ilmatorjuntamuseon seutua kuvasi ilmasta vuonna 1986 valokuvaaja Matti Soinne.
Koskenmäki oli ennen tiheästi asuttu käsityöläisalue. Koskenmäellä on myös Tuusulan ensimmäinen työväentalo, Hyrylän Torppa, jossa on toimittu jo vuodesta 1903. Koskensillan seudulla oli ennen mylly, kahvila ja saha.
Koskensillalta Koskenmäelle mentäessä tien vasemmalla on nahkatehtailija Tikkaselle aikoinaan kuulunut komea kellertävä talo nimeltään Tuomela. Sen jälkeen aidan takana on lihakauppias Oskari Salmen kaunis vaaleanruskeaksi maalattu talo, Koskela. Oikealla puolella on Vasili Karjalaisen rakennuttama kauppatalo, jonka moni muistaa Tolvasen kauppana tai Hopian kampaamosta.
Koskensillalla vanha Hämeentie (nyk. Koskenmäentie) ylittää Tuusulanjoen. Koskensillan pielessä on aikoinaan ollut muun muassa mylly ja saha sekä kahviloita. Koskenmäentie ja Koskensilta on levennetty ja korotettu nykymuotoonsa 1980-luvulla. Kevyen liikenteen väylän ja sen sillan on kunta rakentanut 1970-luvulla.
Hämeentien ja Lahdentien risteys oli keskellä Hyrylää. Uudet tielinjaukset 1960-luvulla ja 1990-luvulla ovat muuttaneet maisemaa, mutta vanhan risteyspaikan hahmottaa edelleen. Nykyinen Kauppatien on vanhaa Hämeentietä, nykyinen Kaupparaitti on keskustassa säilynyt pätkä vanhaa Lahdentietä (myöh. Järvenpääntie). Paikka oli siis keskeinen, ja teiden haaraan syntyi asutusta, liiketaloja ja ennen pitkää myös huoltoasema.
Lumiukko on pohjoisuutemme symboli. Se on esimerkki hyvin vanhasta leikistä, joka ei ole kärsinyt ihmisten uusista kiireistä tai uusista teknologioista. Se on siirtynyt luontevasti kyläyhteisöistä kaupunkeihin, ja sen iloinen ilme on edelleen tuttu näky puistoissa ja pihoilla. Missä piilee ukon salaisuus?
Metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän tutkimusmetsien alueella voi tutustua metsäluontoon ja metsäntutkimukseen opastetuilla poluilla. Raition reitti sijaitsee Tuusulan Pirunkorven alueella. Paratiisinmäen puulajipolun ja Lehtikuusenmäen polkuverkoston tutustuminen on hyvä aloittaa Ruotsinkylän kenttäaseman opastuspisteestä.
Mikkola on yksi Hyrylän vanhoista tiloista. Tilan nimi juontaa todennäköisesti juurensa taloa 1600-luvulla isännöineestä Mikko Einonpojasta. Vuosisatoja myöhemmin tilan nimi puolestaan antoi nimen koko asuinalueelle.
Venäläisen varuskunnan ortodoksikirkko valmistui vuonna 1900. Se purettiin vuonna 1958. Kirkon paikalla on nykyisin muistokivi. Harjun laelle rakennettiin 1950–60-lukujen taitteessa viisi kerrostaloa, joihin tuli varuskunnan henkilökunnan asuntoja.
Tuusula on paikka verraton vaikka aina toiveitakin on.
Täällä on paljon peltoja ja puita ja pari järveäkin löytyy.
...
Vanha Peltolan talo sijaitsi satoja vuosia ryhmäkylässä Mikkolan ja Gästgifvarsin välissä, mutta on siirtyi sitten pohjoisemmaksi. Peltolan talo sijaitsi Hyrylän keskustassa olleen Hämeentien ja Lahdentien tienhaaran eteläpuolella.
Varuskunta oli keskellä nykyistä Hyrylää 1850-luvulta 1960-luvulle. Keskuskenttä oli suunnilleen nykyisen pääterveysaseman kohdalla.
Nykyisin Prijuuttina tunnettu rakennus oli alkuaan Aleksander Karttusen kauppa, joka oli koko keskisen Uudenmaan ensimmäinen maakauppa. Vuosina 1908–1067 se oli venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen kesäsiirtola, jossa lomailivat ensin lapset ja myöhempinä vuosina vanhukset.
Ruotsinkylä kuului 1500-luvulla Helsingin pitäjään. Tuolloin kylässä oli 11 tilaa: Gummi, Inkilä, Jeppas, Johannisberg, Jussila, Kaura, Maisila, Mangs, Raati, Westerby ja Wäfvars. Suurin tila oli Johannisbergin kartano – tyypillinen ratsutila eli rustholli. Jeppas ja Wäfvars olivat armeijan virkataloja, muut olivat maanviljelystiloja.
Tuusulassa on vahvat sotilasperinteet. Monet muistavat Tuusulan Hyrylän varuskunnasta ja Taistelukoulusta. Itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä Tuusulassa olivat vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen koulutuskeskukset Suojeluskuntain Päällystökoulu ja Lotta Svärd -järjestön kurssikeskus Syväranta.
Hyrylän punatiiliset kasarmirakennukset on rakennettu venäläisen varuskunnan aikana vuosina 1900–1915.
Tuusulanjoki on noin 15 kilometriä pitkä. Se lähtee Tuusulanjärvestä ja laskee Vantaanjokeen. Tuusulanjoen kulttuurimaisema on maisemallisesti arvokasta viljelysmaisemaa, joka on erityisen hyvin säilynyt Ruotsinkylässä.
1900-luvun alussa Tuusulanjoen molemmilla puolilla oli nahkurinverstas. Juho Tikkanen yhdisti tehtaat yhdeksi suureksi yritykseksi 1910-luvulla. Nahkatehdas toimi Tuusulanjoen varrella nykyisessä Jokipuistossa vuoteen 1952. Siellä valmistettiin muun muassa kinnas-, nappa-, mokka- ja vuorinahkaa.
Tuusulan Säästöpankki osti vuonna 1928 toimitalokseen kauppias Worobjeffin vanhan kauppatalon Hyrylän keskustassa. Siinä pankki toimi aina vuoteen 1966 asti, jolloin valmistui uusi komea pankkitalo samalle tontille.
Tuusulan tunnuksista tärkein on vaakuna. Aseenlukko kertoo seurakunnan perustamisvaiheista ja sotilasperinteistä. Alaosan laakerinlehvä muistuttaa rikkaasta kulttuuriperinteestä. Tuusulan nimikkokasvi on pihlaja ja nimikkolintu satakieli.
Tuusulan urheilukeskus tarjoaa hyvät puitteet moneen urheilulajiin. Urheilukeskus on rakennettu entiselle soranottoalueelle ja on hyvä esimerkki soranottoalueiden uusiokäytöstä ja maisemoinnista.
Tuusulan Työväenyhdistys perustettiin kirkonmäellä kirvesmies Fredrik Malleniuksen pihamaalla helluntaina 27.5.1900. Vuonna 1903 yhdistys osti toimitilakseen kirvesmies Ferdinand Liljan pienen mökin Koskenmäeltä. Vuosien varrella yhdistyksestä tuli ensin Koskenmäen Työväenyhdistys ja sitten Tuusulan Demarit ry ja Liljan pienestä torpasta on useiden vaiheiden jälkeen kasvanut Hyrylän Torppa.
Hyökkälän kylässä Tuusulanjoen rannalta lähdettäessä ensimmäinen varuskunnan rakennus on ollut miehistösauna.
Suomalainen varuskunta muutti venäläisiltä tyhjiksi jääneisiin rakennuksiin. Varuskunnan keskuskenttä oli keskellä Hyrylää suunnilleen nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla 1960-luvun loppupuolelle saakka.
Olympiakasarmi oli koko itsenäisyydenajan ensimmäinen merkittävä varuskuntarakennus Hyrylän varuskunnassa. Helsingin Ilmatorjuntarykmentti toimi Tuusulassa 1957–2006.
Vuonna 1906 upseerien asuintaloksi valmistunut rakennus on ollut myös varuskuntakerhona. Sen vieressä oli venäläinen koulu, josta on jäljellä vain osa kivijalkaa.
Vähämuorin tilan nimi on voinut syntyä siitä, että tilaa isännöi vuodesta 1647 lähes kolme vuosikymmentä leskivaimo Marketta Heikintytär. Hän on kenties ollut lyhyenläntä vaimoihminen. Tilan rinnakkaisnimenä oli myöhemmin Lokanen. Nykyisin tilakeskuksen paikkeilla on kerrostalot Vähämuori ja Vähävaari.
1760-luvulla Jussilan kantatilasta lohkotulla Yli-Jussilalla on ollut monia omistajia. Yksi tunnetuimmista on ollut maanviljelijä ja ministeri Juho Niukkanen. Hän rakensi myös Hyrylän maamerkkinä olleen myllyn 1940-luvulla.
Nykyisen Kauppatien yläpää oli aikoinaan Hämeentietä. 1860-luvulta 1960-luvulle asti heti tämän paikan pohjoispuolella alkoi varuskunta-alue. Etelästä päin tultaessa ensin oli Yli-Postin tilakeskus, sitten Jegorowin leipomo ja sen jälkeen samalla puolen tietä Gustafssonin kauppa.
Kantatalo Gästgifvars jakautui 1850-luvulla Rustholliin ja Ylitaloon. Ylitalo sijaitsi aivan Hämeentien varressa ja kievaritoiminta jatkui sen puitteissa. Skogster-suvulta tila siirtyi Eskelineille eli Ehoille vuonna 1904. Tilakeskus jäi osittain uuden Tuusulanväylän alle ja Kievarin asuntoalue on rakennettu sen paikalle.

Muut

Kolme merkittävää taiteilijakotia – Ahola, Suviranta ja Ainola – ovat kävelyetäisyydellä toisistaan. Niiden asukkaat muodostivat ainutlaatuisen naapuruston, jossa oli edustettuna suomalainen kirjallisuus, kuvataide ja musiikki. Nykyisin Ahola ja Ainola ovat museoita. Suviranta on yksityiskoti.
Rantapuisto on järvenpääläisten yhteinen olohuone. Puistossa järjestetään paljon tapahtumia, muina aikoina mm. uimaranta, leikkipuisto ja vehreä ympäristö viihdyttävät puistossa kulkijaa.
Kallio-Kuninkala oli aikoinaan vuorineuvos K. A. Paloheimon omistuksessa. Paloheimot vaikuttivat monella tavalla Suomen talous- ja sivistyselämään. Tuusulassa he olivat osa taiteen ja tieteen edustajien yhteisöä. Kallio-Kuninkala on nykyisin Sibelius-Akatemian kurssikeskus. Kesäisin alueella on kahvila.
Huhtikuun juhlakalu tulee Järvenpään taidemuseosta. Se on yleisön korkealle rankkaama suosikkiteos: Eero Järnefeltin Kukkivaa kesää . Hanna Nikanderin teoskolumni on kuin suvinen suvanto keskellä hektisimpiä kevätkiireitä. Hetkessä viivähtävää runoutta – niin teksti kuin maalauskin. Nautitaan!
Tuusulanjärvellä on kaksi lintutornia, joista toinen sijoittuu Järvenpään Kaakkolaan. Tornille lähtee pitkospuureitti "Joukon polku" Taidetalon takaa. Reitti johtaa lintutornille ja kiertää pienen lenkin alueella. Polun varrella on kerrottu opastauluin reitin linnustosta ja kasveista.
Vanhankylän kartanon isäntää Nils Larsson Stålhanaa (n. 1594–1657) saamme kiittää siitä, että Tuusulan vaakunan yläkentässä on outo esine. Pistoolin rataslukko oli Stålhanan aatelistunnus. Nils Stålhana vaikutti suuresti Tuusulan kappeliseurakunnan perustamiseen, ja siksi sama aseenlukko löytyy myös Tuusulan kunnan vaakunasta.
Vanhankylän kartanon ensimmäinen isäntä oli ratsumestari Nils Stålhana, joka vaikutti vahvasti Tuusulan pitäjän syntyyn. 1800-luvun puolivälistä lähtien kartanossa hallitsivat Åströmit. Nykyisin Vanhakylä tarjoaa monenlaisia ravintola- ja matkailupalveluita. Vanhankylänniemen tapahtumista Puistoblues on kuuluisin.
Vanhankylän kartanon historiaan liittyy muun muassa Tuusulan perustaja Nils Stålhana.
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!